Jokainen uudestisyntynyt uskovainen - liiton lapsi - voi osallistua ehtoolliselle - Herran pöytään - kun erottaa sen muusta aterioinnista ja suhtautuu siihen muutoinkin sen arvoa ja merkitystä korostaen. Siis silloinkin, kun kokee itsensä kelvottomaksi ja on prosessissa oman syntisyytensä kanssa; olkoonpa sitten kyseessä pitkän linjan kompurointi tai lyhyemmän aikavälin epäonnistuminen vaikkapa ihmissuhteissa. Olennaista on tahtotila seurata Jeesusta.
Joku saattaa työstää kykyään antaa anteeksi. Toisella on haasteita katkeruuden juuren, kiivaan luonteensa tai ahneuteen taipuvan elämäntyylinsä kanssa. Näin ollen, vaikka ihminen ehtoollista edeltävän itsetutkiskelun seurauksena tuomitsee edellä mainitut asiaintilat synniksi ja tekee parannusta, ei ole täysin varmaa, että hän on niistä ehtoollisen jälkeen täysin vapaa. Vapautuminen vääryyden otteesta ottaa usein oman aikansa. Tietenkin on yhtä lailla tärkeää - eikä tätä voi liiaksi korostaa - että synti tuomitaan synniksi ja pimeyden hedelmättömistä töistä tehdään parannus.
Uudistuminen Herran pöydässä
Herran oma, joka ehtoollisella on osallinen Herran ruumiiseen ja vereen, saattaa nimenomaan tuolloin kokea uudistumisen, jonka myötä alkaa elämään voittoisampaa elämää. Niiden kohdalla, jotka määrätietoisesti pyrkivät pyhitykseen, täytyy periaatteena olla heprealaiskirjeen ohjeistus: ”tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi”. Eli siis myös tilanteissa, joissa saatamme empiä ehtoolliselle osallistumista, on parempi tulla osalliseksi Herran maljasta kuin olla siihen osallistumatta.
Jokainen Jeesuksen oma, joka pohjimmiltaan tahtoo taivuttaa elämänsä Hänen tahtonsa mukaisesti, voi osallistua Herran pöytään silloinkin, kun ei ole täyttänyt mittaa. Hän on kelvollinen ehtoolliselle Jeesuksen sovitustyön tähden. Jos vain täydelliset saisivat osallistua ehtoolliselle, jäisivät leipä ja viini jokaisessa jumalanpalveluksessa nauttimatta. Ilman Jeesusta kukaan ei olisi kelvollinen.
Raamatunpaikat:
_whbg2.png)
